Muuttuuko lämpöyrittäjyyden tarve?

Ensimmäiset lämpöyrittäjät ovat toimineet kohta 30 vuotta ja aika monella toiminnassa
lähestyy neljännesvuosisata. Joensuussa vuosittaisille lämpöyrittäjäpäiville kokoontuneet saivat kuulla ulkopuolisten näkemyksen siitä, että onko lämpöyrittäjien tarina vielä seuraavien 25 vuoden päästä saman suuntainen sekä millä yrittäjien ja lämpökohteiden kasvu on saavutettu.

Lämpöyrittäjyyttä on alusta lähtien tuotu esille ratkaisuna siirtymässä fossiilisesta energiasta uusiutuvaan. Vähemmälle ehkä on jäänyt se, että varsinkin alkuvuosina vahva juonne oli halu päästä eroon öljy-yhtiöiden lieasta, toi esille Lauri Sikanen. Kunnat olivat tiukasti budjetissaan kiinni öljyn hinnan muutoksista, mihin vakaan hinnan tarjonnut kotimainen energia tarjosi selvän parannuksen.

Ratkaisu kyberturvallisuuden varmistamiseen?

25 vuoden päähän katsominen ei ole tietenkään helppoa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassakin toimiva Merja Mäkisalo-Ropponen löysi kuitenkin pian näkymän, joka voi olla uudistuvan lämpöyrittäjyyden tarinan merkittävä osa: kyberturvallisuus.

Valiokunta on hiljattain arvioinut kyberturvallisuutta osana Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Kyberturvallisuuden haasteet liittyvät suuriin ja keskitettyihin laitoksiin. Mutta mahtaako kukaan olla kiinnostunut pienen kirkonkylän lämpölaitoksen hakkeroinnista? Ei sillä ainakaan saa alan harrastajien piirissä korkeaa arvonantoa, Mäkisalo- Ropponen kuljetti ajatustaan.

Tulevaisuusvaliokunta totesikin lausunnossaan, että ”esimerkkejä dystopioista ovat esimerkiksi uhkakuvat, joissa fossiiliriippuvaiset valtiot pyrkivät laajalla keinovalikoimalla estämään vihreän siirtymän toteutumista”. Yhteiskunnan tärkeiden kohteiden kyberturvallisuus on asia, mihin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota muutama vuosi sitten Lähi-Idässä paljastuneen ydinvoimalaan ujutetun haittaohjelman sekä Yhdysvalloissa esiin tulleen vesilaitoksen hakkeroinnin myötä, missä hyökkääjän tarkoitus oli sekoittaa veteen myrkkyä käyttäen haltuunsa saamiaan järjestelmiä.

Edistää paikallisuutta metsien käytössä

Pohjois-Karjalan biosfäärialueella on jo valmiiksi paljon biolämpökohteita ja lämpöyrittäjyyttä. Kyseessä on Suomen ensimmäinen, jo vuonna 1992 perustettu alue, jonka tavoite on ”edistää alueen kestävää kehitystä tukemalla ihmisten luontosuhdetta, luonnon monimuotoisuuden suojelua ja vastuullisten elinkeinojen kehittymistä”. Alueen koordinaattorina vuosi sitten aloittanut Vilma Lehtovaara korosti, että hänen esittämänsä näkemys on henkilökohtainen. Lehtovaaran tulevaisuuden lämpöyrittäjyys pohjautuu metsienkäytön paikallisuuteen. Kaukana oleva metsänomistus saattaa tehdä sellaisia päätöksiä metsän käytöstä, jotka eivät ota huomioon metsien sijaintialueen näkemyksiä, Lehtovaara jakaa. Omaan metsäomistukseen pitkälti perustuva lämpöyrittäjyysmalli edistää lähiyhteisön esille tuomia tavoitteita.
– Myisin tulevaisuudessa lämpöyrittäjyyttä sillä, että se edistää metsänkäyttöä lähellä ja paikallisesti, Lehtovaara summaa. Itsekin pitkään metsäalalla työskennellyt ja paikallisvaikuttaja Kyösti Partanen näki lämpöyrittäjyyden yhteiskunnallisen lupauksen edelleen pätevän. Hän uskoi sen sopivan reseptiksi vielä 2040 luvulla:
– Ruuhka-Suomessa moni haluaa hajutonta, mautonta ja ilmaista energiaa. Näen kuitenkin, että te lämpöyrittäjät voitte kulkea pää pystyssä eteenpäin ja sulkekaa korvat.

Paikalliseen uusiutuvaan energiaan perustuva toimintamalli on elinvoimainen tulevaisuudessakin, Partanen totesi. Avoimuus, läpinäkysyys ja toiminnan esille tuominen Lukessa työskentelevä Lauri Sikanen on työskennellyt pitkään metsäenergian parissa, muun muassa pellettiprofessuurin haltijana. Sikasen viesti lämpöyrittäjille korosti sitä, että vuonna 2040 te seisotte sen lämpölaitoksen pihassa, johonka te investoitte nyt.
– Toiminnassa tarvitaan silloin nykyistäkin enemmän vastuullisuutta, läpinäkyvyyttä ja toiminnan dokumentointia. Rinnalla pitää olla asiakas, joka on tyytyväinen ja jolle te olette ratkaisua tarjoava ja joustava kumppani, korosti Sikanen asiakkaan merkitystä.

Myös laitosratkaisussa kannattaa olla joustavuutta, koska energiantarpeet voivat muuttua. Sikanen näkikin konttiratkaisut pienempänä riskinä. Mäkisalo-Ropponen korosti myös uudenlaista yhteistoimintaa asiakkaiden kanssa. Huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota ja miettiä miten epätodennäköisissä skenaarioissa toimitaan. Hän myös korosti tarvetta ottaa huomioon imagossa ilmasto ja muut yhteiskunnan muuttuvien vaatimusten reunaehdot.

Mäkisalo-Ropponen kiteytti keskustelun lopuksi hyvin kuulijoiden toivomankin viestin: Teitä tarvitaan edelleen!

Kohti laajenevaa energiayrittäjyyttä

Monialayrittäjyys ei lämpöyrittäjille ole harvinaista. Päivien aikana käydyissä pöytä- ja saunakeskusteluissa nähtiin, että lämpöyrittäjyys on selvästi laajentumassa laajemmaksi energiayrittäjyydeksi. Useilla yrittäjillä on suunnitelmia laajentaa toimintaa vaikkapa biokaasun tuotantoon ja jalostamiseen tai biohiilen suuntaan. Päätelmänä olikin, että jatkossa päivien nimi muutetaan energiayrittäjäpäiviksi ja teemat myös laajenevat sen mukaisesti.